Mikä sai melkein viiskymppisen opiskelemaan ravintovalmentajaksi ja kiinnostumaan ravinnosta entistä enemmän?
No, omakohtainen kokemus ravinnon ja liikunnan merkityksestä rintasyövästä toipumiseen ja yleiseen hyvää oloon. ”Yhdeltä vei musta vuosi hiuksetkin”. Minun musta vuoteni oli 2014. Puoli vuotta sairaslomalla ja Satakunnan keskussairaalan kanta-asiakkaana vei voimat. Eihän neljän lapsen, tupakoimaton ja liikuntaakin harrastaneen ikinä pitänyt sairastua, mutta tämä tauti on kuin ”naapuriarvonta” – se ei kato keneen osuu.

Elokuun lopussa sain viimeiset hoidot ja taistelu paremmasta olosta alkoi. Viimeisellä lääkärikäynnillä lääkäri painotti terveellisen ravinnon ja liikunnan merkityksestä toipumiseen ja uusiutumisen ennaltaehkäisyyn. PT:n kanssa aloitin kadonneen kunnon metsästyksen ja aloin entistä enemmän kiinnittää huomiota siihen mitä suuhuni laitoin. Olen aina ollut kiinnostunut terveellisestä ravinnosta, mutta olen myös melkoinen herkuttelija eli opeteltavaa oli melkoisesti 🙂

Maaliskuussa 2015 menin mukaan Crossfit Porin alkeiskurssille ja se oli menoa. Crossfitin monipuolisuus kuntoutti ja vahvisti minua, ja mukaan tuli myös ravitsemusasioita. Huomasin nopeasti voimistuvani ja oloni oli hyvä. Tässä syy miksi halusin kouluttautua ravintovalmentajaksi ja tuoda myös muille tietoutta ravinnon merkityksestä sairauden hoidossa ja ennaltaehkäisyssä, liikkujan ravitsemuksesta jne.

Hyvää oloon ei tarvita vippaskonsteja, riittää että syöt hyvin.
Susan